Consumerism: ihminen pitää rahan aina toissijaisena, kun haluaa hankkia aineellista omaisuutta taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kuten kaikki tiedämme, kulutus on yksi talouden toiminnoista, jota ilman teollistuminen ei onnistu. Mutta kun ajattelemme yhteiskunnan harjoittavan tavaroiden kulutusta, emme voi puhua vain omistamastamme rahastosta vaan hyvinvoinnin laadusta ja saamastamme onnellisuuden tunteesta. Avataan siis tässä laaja näkemyksemme kulutussosiologiasta, joka vie käsitteen eri linjalle.
miksi niin tärkeä?
onko kulutus todella niin tärkeää, että sitä pidetään taloudessa? Mitä menee sisään, kun kuluttaa tavaroita? Onko sillä sama tunne sekä materialistista että ei-materialistista omaisuutta kohtaan? Esimerkiksi jos keskiluokkainen nainen menee tavarataloon ostamaan tarpeellisia taloustavaroita kuukaudeksi Rs-budjetin puitteissa.1000, ja hän joutuu maksamaan Rs: n.1500 mukaan lukien kohdat, joita ei ole lisätty hänen sanastoluetteloonsa. RS: n lisämäärä.500 on hänen onnentunteensa, joka on aineeton ja myös väistämätön. Käyttäessään ylimääräisen summan hän ei ota huomioon sitä luokkaa, mistä hän on kotoisin, vaan sitä tunnemäärää, jonka hän saa noilla materialistisilla tuotteilla.
sosiaalisen osituksen toimivuus:
- yläluokkaiset kuluttajat ovat ryhmän vähemmistö, joita on hyvin vähän, mutta joita pidetään yhteiskunnassa hyvin vaikutusvaltaisina keinoina rahan hallussapidossa. He täyttävät taipumuksensa heti, kun se ilmenee, koska heillä ei ole ongelmia rahan ja tuotteen kanssa.
- alemman luokan kuluttajat ovat verrattain suurin osa niistä, jotka ovat hyvin voimattomia, koska heillä ei ole rahaa edes perustarpeidensa täyttämiseen. Ei synny mitään pulmaa tällaisen jako ihmisiä, koska heidän halunsa ovat paljon rajalliset.
- säälittävä tilanne on niillä keskiluokkaisilla kuluttajilla, jotka eivät ole kovin voimakkaita kuin 1.luokan hankkijat tai hyvin vähemmän voimattomia kuin 2. luokan ihmiset. Kun tuotteita mainostetaan teollisuudenaloilla paljon enemmän mainosten ja muiden keinojen avulla, nämä ihmiset haluavat kuluttaa kaikki ne tavarat, joilla on jopa rajaton velka heidän nimissään.
tästä voimme ymmärtää kulutuskulttuurin vaikutuksen yhteiskunnassa, joka on jakautunut rahan perusteella suhteessa siihen nautintoon, jota he tarvitsevat turvatakseen.
ketkä saavat etuudet?
tavaroiden kulutus ei ole vain kuluttajien vaan myös tuottajien asia. Teollistuneessa yhteiskunnassa on tärkeää pitää valmistajat ja ostaja käsi kädessä siihen asti, kunnes tuotteen loppu saavuttaa asianomaisen henkilön. Samalla kun erotamme nämä kaksi ihmisryhmää heidän sijoittamansa pääoman perusteella, päädymme työntämään toisen puolen ihmisistä omistajiksi ja toisen puolen työläisiksi ja luomme automaattisesti kapitalistisen yhteiskunnan. Tällaisessa tilanteessa hyödyt kootaan enemmän omistajien tilalle. Kun yhä enemmän tuotantoja, kulutus kohdeyhteiskunnassa lopulta kasvaa ja johtaa voittoa päällikön ja täytyy ymmärtää ei hyödyksi kuluttajille kokonaisuudessaan.
tulosta tosiaan on:
esimerkiksi yhä useampiin mainoksiin ihastuneena ihminen käyttää rahaa juuri lanseerattuun markkinoiden parhaaseen uuteen matkapuhelimeen ja niittää tyytyväisyyttä. Viikon sisällä lanseerataan kuitenkin toinen puhelin, jota pidetään edellistä tuotetta parempana. Niin, tämä henkilö hävittää edellinen ja ostaa uuden puhelimen saavuttaa mahdollisimman tyytyväisyyttä. Luuletko, että tämä muutosketju pysähtyy jossain vaiheessa? Niin ei tule tapahtumaan, koska yhteiskunnassa on niin paljon kilpailua kulutussosiologian kanssa sekä tuotannon että kulutuksen suhteen ainakin henkilökohtaisten mieltymysten saavuttamiseksi. Sen loppu on lama ja tunne siitä, ettei saa haluttua materiaalia, joka työntää meitä maailmalle etsimään ja hankkimaan ”seuraavaksi parasta” tuotetta, joka tulee markkina-alueelle.
johtopäätös:
jakaantuneen yhteiskuntarakenteen vuoksi on mahdotonta vähentää ihmisten kulutustarvetta ja myös omaisuudentajua antamatta enemmän arvoa kulutussosiologiassa korostetulle vaikutukselle heidän psykologisiin puoliinsa. Päästä eroon tästä on tulla ulos kuori menee takana materialistisen omaisuuden ja nauttia luonnosta ottamalla mukaan ja kommunikoida ihmisten kanssa henkilökohtaisesti ympärillämme, joka kääntää mielemme saada hyvinvointia kuluttamisen kautta