Maasälpät: Maasälpät ovat maankuoren runsaimpia mineraaleja. Tämä silikaattimineraalien ryhmä on jonkin verran kova (6-6, 5 Moh: n kovuusasteikolla), väriltään usein vaaleanpunainen, valkoinen tai harmaa, ja sillä on kaksi hyvää pilkkoutumistasoa, jotka kohtaavat toisensa lähes 90° kulmassa (kuva 1). Maasälpää on kahta päätyyppiä, kaliumia (KAlSi3O8) ja plagioklaasia (NaAlSi3O8 tai CaAl2Si2O8). Plagioklaasi jaetaan edelleen mineraalin sisältämän natriumin ja kalsiumin suhteellisella määrällä. Kuvissa 2 ja 3 on SEM-kuvia näistä mineraaleista rantahiekassa.
kunkin mineraalin EDX-alkuainespektri osoittaa Havaittujen eri alkuaineiden runsauden, joka on tärkein väline näiden jyvien tunnistamisessa. EDX-analyysissä mineraalin muodostavien atomien sisemmät kuorielektronit kiihtyvät ja sinkoutuvat ulos. Ulkokuoren elektronit korvaavat nämä ulosheitetyt elektronit säilyttääkseen stabiiliuden, vapauttaen tiettyjä määriä röntgenenergiaa, joka vastaa tiettyä alkuainetta. Tämä energia näkyy EDX-alkuaineen spektrin x-akselilla. Kuvien 2 ja 3 mineraalit sisältävät piipiikkejä. Huomaa, kuinka piikit asettuvat samalle energiatasolle molemmille mineraaleille, noin 1,74 keV. Y-akseli edustaa kunkin alkuaineen määrää-mitä korkeampi luku, sitä runsaampi alkuaine on mineraalin sisällä. Kultahuippuja ei kuitenkaan oteta huomioon, koska näyte oli päällystetty kullalla. Kuvassa 2 esiintyvä mineraali tunnistettiin kaliumsälpäksi piissä, alumiinissa ja kaliumissa olevien piikkien vuoksi.
luvut viittaavat siihen, että pii on noin kolme kertaa runsaampaa kuin alumiini ja kalium, mikä vastaa sen kemiallista kaavaa KAlSi3O8. Kuvan 3 mineraali tunnistettiin plagioklaasi-maasälpäksi, koska siinä on piin, natriumin, kalsiumin ja alumiinin pitoisuuksia, jotka vastaavat sen kemiallista kaavaa NaAlSi3O8 tai CaAl2Si2O8. Usein plagioklaasin maasälpä mainitaan taajuudella natriumpitoisesta kalsiumpitoiseen. Näytteemme putoaa keskelle, ja siinä on lähes yhtä paljon natriumia ja kalsiumia. Morfologisesti plagioklaasin maasälpä näyttää maasälpiin usein liittyvän klassisen pilkkoutumisen, jonka päällä on tasainen pinta.